Työllisyys



Työmarkkinat perustuvat työn tarjonnasta sekä kysynnästä. Näin ollen siis työnantajat sekä työntekijät muodostavat työmarkkinat. Usein kuullaan puhuttavan työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmasta. Se tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla on yhtä aikaa monia avoimia työpaikkoja sekä työttömiä työntekijöitä. Kyse on siis siitä, että samaan aikaan työnhakijoilla on pula työpaikoista ja työnantajilla on pula työntekijöistä. Tämä voi johtua useista eri syistä; työnhakijat ja työpaikat voivat sijaita aivan eri puolilla Suomea tai koulutus ja ammattitaito eivät vastaa työpaikkaan.



Töissä käyviä oli vuoden 2020 maaliskuussa noin 2,5 miljoonaa, joka oli 21 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Työllisten osuus 15–64-vuotiaissa oli maaliskuussa 71,3 prosenttia.  Työttömyysaste taas oli maaliskuussa 7,3 prosenttia, joka on 0,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyden syitä jo aiemmin mainitsemien syiden lisäksi on terveyden ja toimintakyvyn ongelmat, jotka ovatkin yleisimmät syyt.  TTL:n tehdyn kykyviisari-kyselyn mukaan 43% työttömistä ovat työttömiä terveyden ja toimintakyvyn ongelmien takia, 41% on työttömiä työmahdollisuuksien puutteen vuoksi ja loput 35% ovat työttömiä koulutuksen ja osaamisen puutteen vuoksi. Työttömyydenmuotoja on todella runsaasti; rakennetyöttömyys, nuorisotyöttömyys, kitkatyöttömyys, suhdannetyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätyö, koulutus, lomautus sekä kausityöttömyys. Tästäkin voi jo päätellä, että työttömiä on myös Suomessa todella paljon.

On monia tapoja, joilla pyritään ja on pyritty vähentämään työttömyyttä Suomessa. Muutama vuosi sitten otettiin linjaksi parantaa etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, maahanmuuttajien, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työllistymiseen.
   Starttirahalla kannustetaan yrittäjyyteen ja tätä kautta etenkin itsensä työllistämiseen. Maahanmuuttajien työllistämistä voitaisi helpottaa antamalla turvapaikanhakijoille oikeus työskennellä heti Suomeen saapumisen jälkeen. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta tulee edelleen parantaa, sillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa tällä hetkellä tehdä töitä vain noin 700 euron edestä kuukaudessa. Suuremmat tulot tiputtavat työkyvyttömyyseläkettä. On siis monia asioita, joilla työttömyyttä voitaisiin ehkäistä ja vähentää.

Lumene työllistää tällä hetkellä 400 henkilöä kansainvälisesti erilaisissa toiminnoissa. Maailman kehityksen ja kysynnän myötä työpaikkoja on varmasti vain tulossa lisää, sillä koko ajan pyritään kehittämään tuotteita entistä enemmän. Tällä hetkellä Lumenella työskennellään myyntityössä, markkinoinnissa, tuotekehityksessä, talouden,- it,- tuotannon parissa. Lumenelle haetaan myös koko ajan uusia työntekijöitä, joten uskon työllisyyden tämän yrityksen kohdalla vain parantuvan, etenkin korona tilanteen jälkeen.

Kustannuskilpailukyky tarkoittaa talouden avoimen sektorin tuotannon ja työllisyyden edellytyksiä sen suhteen, kuinka kotimaiset kustannukset kehittyvät verrattuna muihin maihin. Kustannuskilpailukykyä voidaan myös mitata ja mittarit kuvaavat kotimaisten kustannusten ja tuotannon kannattavuuden kehitystä suhteutettuna muihin maihin

Kilpailukykysopimus taas tarkoittaa työnantajakeskusjärjestöjen ja työntekijäkeskusjärjestöjen sopimuksia mm. sosiaalivakuutusmaksujen siirrosta työnantajilta työntekijöille sekä palkoista ja työehdoista. Tämän tarkoituksena on vähentää työttömyyttä, parantaa Suomen kilpailukykyä muihin maihin verrattuna, luoda uusia työpaikkoja ja laajentaa paikallista sopimista työehtosopimuksiin nojaten.  Suomen osalta tätä pyritään kehittämään koko ajan, mutta asiat eivät muutu sormia napsauttamalla. Asteittain ollaan nostettu esimerkiksi työntekijän työeläkemaksua (1,2%) työntekijän työttömyysvakuutusmaksua (0,85%), työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee (noin 1%), työaika pitenee sekä julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 % väliaikaisesti sekä työntekijöiden muutosturva paranee.



Lähteet,

Kommentit